Energiaa - tietoa ja tarinoita energiasta Savon Voima
Verkossa 5.1.2018

Sää muuttuu talvisin leudommaksi ja kesäisin kuumemmaksi – pitääkö jo varautua tulviin, voimistuviin tuuliin ja sateisiin?

Tuntuuko, että tuulet ovat voimistuneet ja sateet lisääntyneet? Ovatko talvet nykyään lämpimämpiä?

– Ilmatieteen laitoksen pitkäaikaisten tutkimusten mukaan tuulet eivät oikeastaan ole voimistuneet, pikemminkin päinvastoin. Suomen lämpötila taas on kohonnut viime vuosikymmeninä 0,3‑0,4 °C, hän toteaa.

Myrskyt eivät siis ole aiempaa voimakkaampia, mutta niiden vaikutus sähkönjakeluun korostuu entisestään. Syy siihen, että tuulet kaatavat nykyään laajoja metsäalueita, löytyy roudan puutteesta. Koska talvet ovat aiempaa leudompia ja lämpötilat kieppuvat välillä nollan tuntumassa, maa ei ehdi kunnolla routaantua. Näin puilla ei ole turvanaan kovaa maata, joka pitäisi juuret maassa myrskyssä. Roudan puuttumiseen vaikuttaa myös se, että nollakelien lisääntyessä uusi lumi sulaa usein pois pian satamisen jälkeen. Puhutaan sulamis- ja jäätymissykleistä.

Ilmiö vaikuttaa Suomessa eniten etelä- ja lounaisrannikolla, ilmastonmuutoksen edetessä sulamis- ja jäätymissyklit yleistyvät myös Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Paahtaako aurinko, tuleeko tulva? 

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kirsti Jylhä selittää kahden viimeisimmän kylmän kesän johtuvan normaaleista sääilmiöistä. Maamme sijainti Atlantin ja Euraasian rajalla tekee säät vaihteleviksi. – Helteet vain ovat sattuneet kiertämään Suomen kahtena viime kesänä, hän sanoo. Suomen ilmaston lämpötilan nousu vaikuttaa niin, että kaikkina vuodenaikoina lämpimät päivät lisääntyvät ja kylmät harvenevat. Silti kylmiinkin talvipäiviin on edelleen varauduttava. Kirsti Jylhä kertoo, että alustavien tulosten mukaan talven luminen aika olisi lyhentynyt joka puolella maatamme. Talvet tulevat olemaan myös aiempaa pilvisempiä.

Moni meistä tuntee auringon ultraviolettisäteilyn ihollaan nykyään aiempaa voimakkaampana. Onkin totta, että aurinko pääsee nykyään paistamaan ilmakehän läpi paremmin kuin 1950–1980-luvuilla. Se selittyy Jylhän mukaan ilman pienhiukkasten vähenemisellä. Euroopassa esimerkiksi teollisuuden ja autojen päästömääräyksiä on viime vuosikymmeninä tiukennettu. Toisin on vaikkapa Kiinassa, jossa pienhiukkaset estävät edelleen osan auringon säteilystä.

Jylhän mukaan lämpimien kesien todennäköisyys kasvaa tulevaisuudessa. Hellekesien kääntöpuolena on metsä- ja maastopalojen riski. Koska ilmaston lämpenemisen takia ilmakehään pääsee nykyään enemmän vesihöyryä, kesäaikaan saattaa myös sataa aiempaa rankemmin. Rankkasateiden ja lumien sulamissyklien seurauksena jatkossa voikin esiintyä enemmän vesistö- ja hulevesitulvia. Vedenpinta voi nousta paitsi meren rannikolla myös sisämaan järvissä. Pohjanmaalla tulvat ovat jo tuttuja jokien läheisyydessä asuville.

Kun sataa ja tuulee samaan aikaan, syntyy viistosade. Se voi kastella vastaisuudessa enemmän talojen seiniä.

Viisas varautuu säihin 

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kirsti Jylhän mukaan säiden lämpeneminen, tulvariskit, tuulet ja sateiden lisääntyminen vaikuttavat asumiseen monin tavoin. Tulevaisuuden talvina lämmityksen tarve vähenee kodeissa, mutta kesällä taas viilentämisen tarve lisääntyy.

Myrskyistä johtuvat sähkökatkot ovat monissa kotitalouksissa jo tuttuja. Sähköyhtiöt tekevät jatkuvasti töitä toimitusvarmuuden eteen. Silti sähkökatkoksia varten on yhä hyvä varautua esimerkiksi lataamalla virtapankit täyteen hyvän sään aikana ja tarkistamalla taskulampun paristot. Omakoti- ja rivitaloasujien olisi hyvä varmistaa tulvan varalle, että viemäreissä on asialliset sulut. Näin estetään viemäriputkissa olevien likavesien virtaaminen väärään suuntaan eli taloon päin. Koska sateet lisääntyvät, rakentamisen aikainen suojaaminen tulee yhä tärkeämmäksi. Talvisaikaan voi toisinaan edelleen esiintyä sankkojakin lumipyryjä. Lumisateet ja sykleissä tapahtuva lumien sulaminen katoilta taas vaativat hyvää kuntoa kattorakenteilta.

Jylhän mukaan ilmastonmuutosta voi hillitä itse laskemalla kodin lämpötilaa.

– Ja kun kesällä pukeutuu kevyemmin, koneellisen viilentämisen tarve vähenee. Julkisen liikenteen käyttäminen oman auton sijaan vie sekin vähemmän energiaa.

Lue lisää:

Ohjeita vaarallisilta sääilmiöiltä suojautumiseen Suomessa: ilmatieteenlaitos.fi
Leudontuvien talvien vaikutus rakennusten energiantarpeeseen: ilmatieteenlaitos.fi/tiedote
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakentamiseen: ilmasto-opas.fi
Alimpia rakentamiskorkeuksien suosituksia päivitetty: ilmatieteenlaitos.fi/tiedote
Kiinteistömarkkinat suosivat ilmastonmuutokseen varautumista: ilmatieteenlaitos.fi/tiedotearkisto

Jätä kommentti tästä artikkelista

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Sähkösopimuksiin tai asiakkuuteesi liittyvissä asioissa ota yhteys asiakaspalveluumme asiakaspalvelu@savonvoima.fi

*
*

Lisää luettavaa

Uusi Kaukolämpö Huoleton -palvelu

Salahmin vesivoimalaitoksen tuotantoteho tuplaantui Vieremällä

Säävarman sähköverkon rakennuskohteet 2019

Mitä tapahtuisi, jos sähkökatko kestäisi valtakunnassa koko vuorokauden? – 24 tuntia ilman sähköä

faktoja veroista ja siirtohinnoista

Näin sähkönkäyttäjä ruokkii verokarhua – faktoja veroista ja sähkön siirtohinnoista