Energiaa - tietoa ja tarinoita energiasta Savon Voima
Verkossa 25.4.2019

Säävarman sähköverkon rakennuskohteet 2019

Investoinnit säävarmaan sähköverkkoon jatkuvat. Tänä vuonna verkostotöihin käytetään noin 50 miljoonaa euroa. Tämä summa tarkoittaa vuositasolla yli 450 euron suuruista rahamäärää asiakasta kohden.

Vuoden 2018 lopussa säävarman verkon piirissä oli noin 50 prosenttia asiakkaistamme. Vuoden 2020 loppuun tuo määrä kasvaa 80 prosenttiin.

Sähköverkon investoinnit kohdistuvat pääosin verkoston saneeraukseen. Vanhoja sähkölinjoja korvataan maakaapeleilla ja ilmajohto-osuudet siirretään metsistä teiden varsille.

Rakennustyöt aiheuttavat aina paikallisia poikkeusjärjestelyjä kuten keskeytyksiä energian toimituksiin sekä tilapäisiä liikennejärjestelyjä. Toiveenamme onkin, että asiakkaat suhtautuvat näihin ymmärtäväisesti, sillä muutostöiden jälkeen lopputuloksena on energiapalvelujen luotettavuuden paraneminen. Tyypillisesti myös energiatehokkuus sekä ympäristöystävällisyys paranevat korvattaessa vanhaa tekniikkaa uudella.

Joskus ”rapatessa roiskuu” ja toivommekin, että mikäli havaitset verkostotöihimme liittyen jotain huomautettavaa, ota välittömästi yhteyttä työmaan urakoitsijan edustajaan. Yhteystiedot löytyvät maastossa olevista työmaatauluista. On kuitenkin hyvä muistaa se, että projekti etenee aina vaiheittain ja esimerkiksi vanhojen linjojen purkutyöt tehdään viimeisenä työvaiheena. Lisäksi esim. kelirikkoaikaan koneilla ei työmaan jättämiä jälkiä käydä korjailemassa vaan niissä odotetaan aina maaperän kuivumista.

Kartalla on nostettu esiin suurimmat vuoden 2019 aikana tekeillä olevista säävarman sähköverkon rakennushankkeista verkkoalueellamme. Lisäksi karttapohjalla näkyy punaisella värjättynä jo vuosien 2012–2018 aikana tehdyt säävarman sähköverkon projektit.

  1. Sonkajärven taajaman maakaapelointi
    Kaapeloidaan Sonkajärven taajama ja sen lähialueet. Kaapeloinnilla varmennetaan taajaman sähköjakelun varmuutta. Hankkeessa kaapeloidaan verkostoa yhteensä noin 65 km ja rakennetaan 24 uutta puistomuuntamoa. Kustannusarvio on noin 3 milj. euroa.
  2. Kerisalonsaari–Kerisalo saneeraus sekä varayhteys
    Hankkeessa saneerataan Joroisissa sijaitsevan Kerisalon sähköverkosto pääosin maakaapeliksi sekä rakennetaan kaapeliyhteys Kerisalon saareen. Hankkeessa kaapeloidaan verkostoa yhteensä noin 70 km ja rakennetaan 42 uutta puisto- tai maaseutumuuntamoa. Kustannusarvio on noin 3 milj. euroa.
  3. Peltoniemi–Pörsänmäki maakaapelointi (Kotikyläntie)
    Iisalmen, Lapinlahden ja Pielaveden alueiden sähkönjakelun varmistaminen. Kustannusarvio on noin 2,4 milj. euroa.
  4. Rautalammin taajaman varasyöttökaapeli
    Suonenjoen ja Rautalammin välisen varasyöttöyhteyden rakentaminen kaapeliverkkona. Kustannusarvio on noin 2,2 milj. euroa.
  5. Iisalmen maakaapelointityöt v. 2018–2020
    Liittyy Iisalmen kaupunkialueen sähköjärjestelyihin, jotka saatetaan loppuun vuoden 2020 aikana. Kokonaiskustannus noin 20 milj. euroa.
  6. Selkiö–Rahkapuisto–Kukkaromäen ja teollisuusalueen maakaapelointi, Pieksämäki
    Pieksämäen kaupunkialueen sähkönjakelun varmistaminen. Kustannusarvio on noin 1,5 milj. euroa.
  7. Vaajasalo-lähdön maakaapelointi
    Toivalan ja Vehmersalmen välisen runkoyhteyden vahvistaminen. Kustannusarvio on noin 1,5 milj. euroa.
  8. Jäppilän taajaman maakaapelointi
    Jäppilän taajaman ja sen lähialueiden kaapelointi. Kustannusarvio on noin 1,4 milj. euroa.
  9. Sumiaisten taajaman maakaapelointi  2018
    Sumiaisten taajaman ja sen lähialueiden kaapelointi. Kustannusarvio on noin 0,9 milj. euroa.
  10. Maaningan taajaman maakaapelointi
    Maaningan taajaman ja sen lähialueiden kaapelointi. Kustannusarvio on noin 0,8 milj. euroa.
  11. Toivalan sähköasema–Sorsasalo maakaapelointi
    Sorsasalon sähkönjakelun uuden pääsyötön asennus, jolla vahvistetaan Sorsasalon alueen sähkönjakelua. Kustannusarvio on noin 0,6 milj. euroa.
  12. Lapinlahti Väärni-Peltoniemi -alueen maakaapelointi
    Vuonna 2018 alkaneen hankkeen loppuun saattaminen. Tämän hankkeen valmistuttua koko Lapinlahden taajama-alue on säävarman verkon piirissä. Hankkeen kustannusarvio on noin 2,3 milj. euroa.
  13. Suonenjoen taajaman maakaapeloinnin vaihe 3
    Vuonna 2018 alkaneen Suonenjoen taajama-alueen kolmannen vaiheen loppuun saattaminen. Tämän hankkeen valmistuttua koko Suonenjoen taajama-alue on säävarman verkon piirissä. Tämän osahankkeen kustannusarvio on noin 3 milj. euroa.

Johtokatujen raivaus 3 600 km

Olemme aloittaneet jokavuotiset johtokatujen raivaukset. Niiden yhteydessä kaadamme johtokadulle kasvaneen puuston ja samalla poistamme myös johtokatujen välittömässä läheisyydessä olevat sähkölinjoihin päin kallellaan olevat ongelmapuut sekä linjojen lähelle kasvaneet puiden oksat.

Kaikki ilmassa kulkevat sähkölinjat käydään läpi ns. kuuden vuoden kierrolla. Tällä päästään siihen, että linjan alla kasvavat puut eivät ehdi kasvaa liian lähelle johtoja ennen uudelleenraivausta.

Tänä vuonna raivattavaa johto-osuutta on yhteensä noin 3 600 kilometriä eri puolilla verkkoaluetta. Raivausten yhteydessä kaadettavat puut ovat maanomistajien omaisuutta.

Tarkemmat tiedot raivausalueista ja kartat löydät nettisivuiltamme. Käy tarkistamassa raivataanko tänä vuonna omilla maillasi kulkevia johtokatuja.

Vierimetsien hoito 500 km

Keskijännitejohtojen vierimetsien hoidolla pyritään vähentämään puustosta johtuvia sähkönjakeluhäiriöitä. Metsiä hoidetaan n. 10 metrin kaistaleelta johtokadun molemmilta puolilta. Vierimetsissä tehdään taimikoiden hoitoa, ensiharvennuksia ja yksittäisten riskipuiden poistoa kaikenikäisissä metsissä.

Sopimusurakoitsijamme ovat yhteydessä maanomistajiin ja pyytävät lupaa tehdä metsänhoitotoimenpiteitä ja myydä kertyvän ainespuun yhteismyynnissä, jossa pienemmistäkin puumääristä on mahdollista saada hyvä hinta. Toki maanomistajilla on mahdollisuus ottaa puut myös omaan käyttöönsä. Maanomistajille ei aiheudu vierimetsänhoidosta vaivaa eikä kustannuksia, sillä maksamme kaikki korjuusta ja metsänhoidosta aiheutuvat kustannukset.

Vierimetsien hoidolla pyritään ehkäisemään etenkin tykkylumesta aiheutuvia ongelmia. Jonkin verran voimme vähentää myös myrskytuhoja, sillä ensiharvennuksen oikea-aikainen suorittaminen mahdollistaa puuston järeytymisen paremmin myrskyä kestäväksi. Arvioimme, että vierimetsänhoidon vaikutusaika on n. 10 vuotta.

Kaukolämmön suurimmat investoinnit Siilinjärvellä

Rissalan varuskunnan siirtyminen Savon Voiman kaukolämpöön vaatii uuden kaukolämpöverkon rakentamisen Toivalan biolämpökeskuksen ja Rissalan varuskunta-alueen välille. Uuden putkilinjan työt aloitettiin jo syksyllä 2018 ja työ on valmis kesäkuun alkuun mennessä. Sen kokonaispituus on noin viisi kilometriä ja rakennuskustannukset noin 1,5 milj. euroa.

Rissalan varuskunnan kaukolämpöön siirtyminen kasvattaa Toivalan biolämpökeskuksen vuosituotantoa ja myös huipputehoa, jonka johdosta sinne päätettiin rakentaa 1,5 MW:n savukaasujen pesu- ja lämmöntalteenottolaitteisto. Tällä investoinnilla varmistetaan se, että vaikka lämmöntarve kasvaa, yli 95 prosenttia siitä voidaan edelleen tuottaa paikallisilla, kotimaisilla polttoaineilla.

Savukaasupesurin kokonaiskustannukset ovat noin 1,7 milj. euroa. Sen avulla saavutamme energiansäästön, joka vastaa noin 400 omakotitalon lämmöntarvetta vuodessa.

Vuorelassa vanha Simpantien lämpökeskus korvataan uudella 8 MW:n vara- ja huippukeskuksella, joka varmistaa koko Toivala–Vuorela–Rissala -alueen kaukolämmön saannin huippupakkasten aikaan.

Uusi keskus rakennetaan samalle tontille vanhan kanssa, joka kaikkine rakenteineen puretaan uuden keskuksen käyttöönoton jälkeen. Simpantien keskusinvestoinnin  suuruus on n. 0,8 milj. euroa.

Muita kaukolämmön rakennuskohteita tämän vuoden aikana ovat: 

• Iisalmen Asevelikadun runkoputken perusparannus
• Siilinjärven Taivallahden uuden asuinalueen kaukolämpöverkko
• Pielaveden Puustellintien runkoputken perusparannus
• Suonenjoen sairaalan seudun syöttöputken perusparannus

Sähköverkko muuttuu älykkääksi

Uutta säävarmaa sähköverkkoa rakennettaessa myös automaation määrä kasvaa. Verkostoon asennettavien uusien komponenttien avulla sähkövikojen vaikutusalueet saadaan nopeasti rajattua pienemmiksi. Näin pidemmäksi aikaa sähköttä jäävien asiakkaiden määrä minimoituu.

Lähes aina kaapeleita maahan kaivettaessa, sijoitamme samaan kaivantoon myös omaan käyttöömme varatun valokaapelin, jolla saamme nopean ja varmatoimisen tiedonsiirtoyhteyden lähes kaikkialle sähköverkkoon ja siihen kuuluviin laitteisiin. Tulevaisuus tulee näyttämään, mitä kaikkea sen avulla voidaankaan vielä tehdä mm. sähkön laadun edelleen parantamiseksi.

Uutta rakennettaessa otamme huomioon myös jatkuvasti yleistyvät asiakkaiden omat sähkön pientuotantolaitteet ja tarpeen näiden aurinko-, tuuli-, bio- ym. voimaloiden sähkön syöttämisestä sähköverkkoon päin siirrettäväksi edelleen loppukäyttäjille.

Kaikkea uutta ei kaapeloida

Säävarmaa sähköverkkoa rakennettaessa suurin huomio julkisuudessa kohdistuu maakaapelointiin. Meilläkin tämän vuoden suurimmat rakennusprojektit sisältävät normaalia enemmän maakaapelointia myös 20 kilovoltin keskijänniteverkossa. Mutta niin nyt kuin tulevinakin vuosina avojohtojen siirtäminen metsistä teiden varsiin on merkittävässä roolissa uutta säävarmaa sähköverkkoa rakennettaessa. Muuntajalta asiakkaalle menevät pienjännitejohdot sen sijaan kaivetaan nykyisin lähes poikkeuksetta maahan.

Jätä kommentti tästä artikkelista

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Sähkösopimuksiin tai asiakkuuteesi liittyvissä asioissa ota yhteys asiakaspalveluumme asiakaspalvelu@savonvoima.fi

*
*

Lisää luettavaa

Uusi Kaukolämpö Huoleton -palvelu

Salahmin vesivoimalaitoksen tuotantoteho tuplaantui Vieremällä

Mitä tapahtuisi, jos sähkökatko kestäisi valtakunnassa koko vuorokauden? – 24 tuntia ilman sähköä

faktoja veroista ja siirtohinnoista

Näin sähkönkäyttäjä ruokkii verokarhua – faktoja veroista ja sähkön siirtohinnoista

kysyntäjousto, lämpötilan säätö etänä

Kysyntäjouston soveltuvuutta pientaloihin testataan – automatiikka tuo myös turvaa ja etähallintaa